Sirkan luokkaretki hyvinvointiyhteiskunnassa
Synnyin Helsingissä isojen ikäluokkien ensimmäisessä boomissa. Isäni oli kotoisin Ylivieskasta ja äiti Haukivuorelta, siis olen pohjalais-savolainen cocktail. Vanhempani palasivat takaisiin Helsinkiin Sallan rintamalta alkusyksystä 1944. Valokuvasta katsoo kaksi lommoposkista ”ihannepainoista” yli kolmikymppistä. Asuimme syntyessäni alivuokralaisina Hakaniemen hallin viereisessä talossa.
Vietin lapsuuteni Sörnäisten, Vallilan ja Kallion kaupunginosissa. Kinaporin palvelukeskuksen Kertsi1 -kokoustilasta näen vihreän kerrostalon vastapäätä, asuin siinä talossa 4-10 vuotiaana talkkarin likkana. Isä kävi töissä Kaasulaitoksella ja äiti hoiti käytännössä talonmiehen hommat.
Olin sairaalloinen pikku tyttö, jota systemaattisesti lihotettiin lääkärin määräyksestä. Aamulla puuro ja 2 dl kermaa, koulusta palatessa kävin samassa talossa Ailin maitokaupassa juomassa lasin kermaa ihan sellaisenaan. Ei tarvitse aikuisena miettiä, mistä ne rasvasolut ovat kropassani kotoisin.
Kävin Aleksis Kiven kansakoulussa 4 luokkaa ja pääsin Helsingin tyttökouluun jatkamaan koulunkäyntiä. Sen myötä muutimme Pitkänsillan paremmalle puolelle Tarkk ´ampujankadulle, joka oli kävelymatkan päässä koulusta. Lähietäisyydeltä löysin Rikhardinkadun kirjaston, jota käytin koko kouluajan ahkerasti. Jopa niin ahkerasti, että isäni repi kirjastokorttini, jotta keskittyisin koulukirjoihin. Kostoksi luin kotini kirjahyllystä Topeliuksen kootot teokset, 13 osaa. Sain kirjastokortin takaisin. Lukuinto on säilynyt läpi elämäni.
Ensimmäinen kesätyöni niin kuin monella tytöllä oli toimia lapsenlikkana ensin ilman palkkaa siskolleni ja sitten myös ensimmäisenä palkallisena työnäni 15-vuotiaana ranskalaisen pikku tytön seurana. Seuraavan kesän homma olikin sitten jo ihan ”oikeaa” työtä, olin Sainion sadetakkitehtaalla pakkaajana parina kesänä, nepitin myös urakalla sadetakkeja 100 kappaleen erissä ja ansaitsin 7 markkaa satsista. Myöhemmin pääsin jo kokeilemaan saumaustakin. Työurani jatkui iltakoulu-aikana lukioluokilla Kalle Anttilan tavaratalon myyjänä ja kassana Tennispalatsissa. Työpaikka oli ihanteellisen matkan päässä kotoani, sillä muutimme isäni työn kautta 1963 Kampin kaasukellolle. Yläkerta oli asuinkerros ja alempana kaasunjakelun säätölaitteet ja vieressä oli varsinainen kello, johon mahtui 9.000 m3 kaasua.
Iltaisin kävin Käpylän iltaoppikoulua, josta kirjoitin 1965 yhtenä koulun ensimmäisistä ylioppilaista. Koulua periodiluku-systeemeineen muistan lämmöllä.
Lukion jälkeen mietin mihin lähtisin opiskelemaan. Kauppakorkeakoulu näkyi ikkunasta ja ajattelin, että voisihan tuonnekin laittaa anomukset sisään. Se oli myös ensimmäinen, josta tuli myönteinen vastaus. Valmistuin ekonomiksi 1970. Siis loikka kouluttamattomien vanhempien lapsesta korkeakoulutetuksi yhdessä sukupolvessa.
Opiskeluaikana olin myös töissä enemmän tai vähemmän mm HUS Meilahden laboratoriossa, Renlundilla, Pfizerillä. Valmistumisen jälkeinen ensimmäinen työpaikkani oli opettajana Helsingin kaupungin ammattioppilaitosten järjestämillä työllisyyskursseilla ja sen jälkeen Helsingin Osakepankin markkinoinnissa. Posti-ja lennätinhallituksen Lennätinosastolle suunnittelijaksi Bulevardi 3:een siirryin 1.12.1973.
Yksiköiden nimet vaihtelivat, joissa työskentelin, työtehtävät kuitenkin säilyivät samoina:
talous, budjetointi ja seuranta, rahoitus ja raportointi johdolle jne. Tele yksityistyi, meni pörssiin ja alkoi laajeta ulkomaille yritysostojen kautta. Näin sen uhon ja ikävä kyllä sen tuhonkin oman työni kautta. Työnimiikkeeni olivat suunnittelija, jonkin ajan päästä vanhempi suunnittelija ja sitten erikoissuunnittelija, olin yksi ensimmäisistä neljästä konsernin controllerista ja lopuksi Treasuryn Back Officen päällikkö. Kun täytin 60-vuotta olin juhlapuheessa kantava voima, mutta jo hetken perästä poispotkittu, mutta onneksi pääsin eläkkeelle! Marraskuussa 2005 siirryin eläkkeelle 32. työvuoden jälkeen TeliaSonerasta ja työtä oli tullut tehdyksi yhteensä 40-vuotta.
Voisi siis virolaisittain heittää, että pakkaajasta päälliköksi.
Poikani Mikko asuu Etelä-Haagassa perheensä kanssa, välimatkaa on vain 1,2 km.
Lapsenlapset Usva ja Olavi ovat mummon sydäntä lähellä. On ihanaa seurata koululaisten elämää, kasvamista ja kehittymistä.
Olen eläkkeellä ollessani ollut varsin aktiivisesti mukana eri yhdistysten toiminnassa ja myös asuinalueeni Pikku Huopalahden toiminnassa. Helsingin Työväenopistossa olen käynyt kursseilla lähes koko aikuisen elämäni ajan, eläkkeellä ollessa kirjoituskursseilla (muistelmat ovat levänneet muutaman vuoden odottamassa uutta intoa) sekä teatteritiedon kursseilla lähes viikottaisine teatterissa käynteineen ja lisäksi harrastan vesijuoksua ja hydrobickiä Mäkelänrinteessä ystävien kanssa.
Liityin heti eläkkeelle jäädessäni vuoden 2006 alusta Telesenioreihin, jossa aloitin tilintarkastajana ja sitten hallituksen jäsenenä ja taloudenhoitajana sekä puheenjohtajana. Vuoden 2019 vuosikokouksen jälkeen olen jäsenenä nauttimassa mukavasta toiminnasta!
Huhtikuun kuukausitapaaminen on ke 24.4.-24 klo 14. Vierailijana on Pekka Heliste, teleläinen maailmalla. Saamme kuulla mm. oleskelusta Malesiassa.
===============
Jäsentiedote 3/2024 30.3.-24 on luettavissa Tapahtumissa . Se sisältää tarkempia tietoja kevään retkistä ja muistuksen jäsenmaksun maksamisesta.
==============
Jäsentiedote 2/2024 on ilmestynyt 5.3.-24 (päiv. 15.3.)
Sisältää mm. ydistyksen vuosikokoustietoja ja kevään retkien tietoja.
Ks. Tapautumat- Jäsentiedotteet
**************** ******************
Kinaporin matkailutiimi tiedottaa:
=============
Operettimatka Tallinnaan to-pe 2.-3.5. -24
Musiikkikomedia Hämeenlinnan kesät. ke 10.7.-24
ks. Tapahtumavinkit
===============